MORAALI, OIKEUS, KRITIIKKI

Päiväkuvitelmia-blogissa ammutaan kovilla - tai no, lähinnä karnevalisoidaan viimeikaiset Tuntematonta sotilasta ja "lapsipornotaideteoksia" koskevat laki- ja moraalikeskustelut.

Jarkko Tontti on kirjoitellut Kluuvin gallerian kohutuista kuvista ihan olan takaa, asiantuntemuksella. Käväiskää ihmeessä Tontin blogissa ja lukaiskaa linkit.

Verkkokulttuuri on päässyt osaksi moraaliset ja oikeudelliset rajat haastavan taiteen työmaata. Mutta että jaksetaankin keskustella vihaisesti siitä, että joku panee pienelle kriittiselle katsojakunnalle painettuna näkyville kuvia, jotka ovat osa jokapäiväistä julkista tilaa (verkkoa) missä samoilemme. Jotakin vikaa moraalikäsityksissä. Vai onko se mitä on verkossa jotenkin yhdentekevämpää kuin se mihin törmäämme muissa julkisissa tiloissa?

Taide-lehden blogissahan asiaa jo käsiteltiin, ja itselläni heräsi ajatuksia siitä, että taiteen piirissä on vaarallista provosoida moraalikysymyksissä - siis vaarallisempaa kuin muualla intellektuaalisessa kulttuurissa.

Ehkä on kuten Tontti vihjailee: journalismin piirissä voi vielä käydä vaikeiden asioiden kimppuun, mutta tuskinpa missään muualla. Huomautuksena vaan, ettei tutkijallakaan ole journalistille kuuluvaa lähdesuojaa. Media ja populismi ovat valtaa, eivät tieto ja harkinta.

Tämän päivän Kiasman kuraattoriseminaarissa puhuttiin tietysti hetken ajan siitäkin, mikä on kuraattorin / galleristin vastuu ja rooli tällaisissa tapauksissa. Taiteilijanko pitää kaikki yksin kantaa? Gallen-Kallela-Sirénin tapaa hoitaa asia Taidemuseon puolelta ei ole pidetty esimerkillisenä (ks. Taide-lehden blogi ja siinä käytävä keskustelu, mm. Sakkinen).

Ulla Karttusen oma Helsingin Sanomissa julkaistu puheenvuoro on filosofisesti tiukkaa tavaraa. Siinä muistutetaan mm. siitä, että jos näyttelyssä olisi ollut internet-sivut auki, kyseessä ei olisi ollut hallussapito - ja tässähän lainsäädäntö on todella jäänyt tekniikan kehityksestä jälkeen (immateriaalisuus). Teksti on myös armoton, mutta totuudenmukainen kritiikki pornoistumisesta ja kaupallisen seksuaalisuuden pimeistä puolista: "Suomen laki ei (...) ota kantaa koulupoikien kasvatusohjelmaan, joka pyrkii iskostamaan ikäluokan 99-prosenttiseen enemmistöön sen käsityksen, että tyttö on huora vauvasta alkaen."

Juha Suorantakin sivuaa aihetta. Keskustelu tuskin jää tähän.