Uusi muumielokuva on kultainen - sekä ystävällinen ja lämmin että (nostalgian uhallakin) arvokas muistutus siitä, mitä 1970- ja vielä 1980-luvulla tarkoitettiin lastenkulttuurilla isolla K:lla. Klassista nukkeanimaatiota, taiteellisesti kunnianhimoisia (ja rohkeita) taustoja, sekä Janssonin perikuntaa ajatellen hienosti Toven (Larsin ym.) jalanjäljissä tehtyä lastenelokuvaa.
Ihmekös tuo. Elokuva perustuu 1970-1980-luvulla tehtyyn (itävaltalais-puolalaiseen) animaatiosarjaan.
Maailman rennoimmalla brunssiklubilla esiintyi sunnuntaina Verde. Ei pitäisi olla minun juttuni, mutta olipahan vaan. Tutkimusmatka äänimaisemiin, outoihin soittimiin ja analogisiin laitteisiin.
Olen viime aikoina pohtinut paljon taiteellista tutkimusta ja tutkivaa otetta taiteentekemisessä.
Übercurator-seminaarissa otin esiin kuratoivan tutkimuksen käsitteen, jolla tarkoitin sitä että kyllähän osa kuratoinnistakin on tietoa tuottavaa, ja ihan keskittynytkin siihen, että ymmärrettäisiin enemmän, toisin tai syvällisemmin jokin taiteen ilmiö / aikakausi. En ota muuten kantaa kuraattorikoulutuksen tarpeeseen, mutta alan yliopistollinen koulutusohjelma tuottaisi kyllä mielenkiintoista tutkimusta, joista suurin anti olisi varmasti yhä selkeämmin nuolenkärkensä rakentavat tietoa tuottavat näyttelyt.
Kokeellisesta rokistakin on paljon opittavaa - ja Jussin puheista. Missä viipyvät 'tutkimusraportit' näiltä avaruusmatkoilta? Jotakin tällaista on ironisesti harjoittanut tietysti Kuha (ks. viides pää alhaalta).
Ja onko kaikkien kokeellisten bändien taustalla aina joku Jussi?
Kotona harjoitettiin viikonloppuna myös tutkivaa kokkausta. Tein suklaamunakkaan. Idea ei ollut niin kauhea kuin voisi kuvitella, mutta kokeellista reseptiä pitää kyllä säätää. En ole sentään kotioloissa ryhtynyt vielä kirjoittamaan kokkailun rinnalla.
sunnuntaina 27. huhtikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti